Webhotelli-vertailu 2026: yhdeksän suomalaista toimittajaa, hinnat tarkistettu 11.9.2026

Hinnat haettu 11.9.2026 jokaisen toimittajan omalta hinnastosivulta: Shellit, Domainkeskus, Louhi, Hostingpalvelu, Domainhotelli, Planeetta, WP-Palvelu, Zoner ja Hostaan. Aloitushinta ja uusintahinta ovat eri luku, ja se ero ratkaisee vertailun.

Lyhyt vastaus: Webhotelli on vuokrattu levytila palvelimelta, jolla verkkosivusi pyörii. Suomessa hinnat asettuvat karkeasti kahteen haarukkaan: 30–60 €/vuosi kevyeen käyttöön ja 60–150 €/vuosi silloin, kun mukana on sähköpostit ja kunnollinen tuki. Vertailussa merkitsee viisi asiaa — uusintahinta, sähköpostit, ohjelmistoversiot, varmuuskopiot ja se, saatko tiedostosi ulos. Levytilan ja siirtomäärän gigatavut eivät merkitse juuri mitään. Ja jos sivusto on staattinen, webhotellia ei välttämättä tarvita lainkaan.

Webhotellien vertailu on hankalaa siksi, että kaikki myyvät samaa asiaa samoilla sanoilla. Rajaton levytila, rajaton siirto, 99,9 % käytettävyys, ilmainen SSL. Kun kaikki luvat ovat samat, hinta näyttää ainoalta erolta — ja juuri siihen hinnoittelu on rakennettu.

Tämä sivu ei väitä tietävänsä, mikä on paras webhotelli. Sellaista listaa ei voi kirjoittaa rehellisesti, koska hinnat ja palvelutasot muuttuvat useammin kuin vertailuartikkeleita päivitetään, ja vanha vertailu on huonompi kuin ei vertailua lainkaan. Sen sijaan tämä opettaa vertailemaan itse: mitkä kuusi riviä kannattaa kysyä jokaiselta, ja mistä hinnasta puhutaan.

Mikä webhotelli oikeastaan on?

Webhotelli on vuokrattu levytila palvelimelta, jolla verkkosivusi pyörii. Verkkosivu on joukko tiedostoja, ja jotta joku muu näkee ne, niiden pitää olla koneella, joka on auki verkkoon vuorokauden ympäri. Webhotelli on tämä kone, jaettuna sadan muun asiakkaan kanssa, plus hallintapaneeli, josta tiedostot saa siirrettyä paikalleen. Sitä myydään lähes aina paketissa kahden muun asian kanssa, ja juuri se tekee vertailusta sekavaa: verkkotunnus on osoite, webhotelli on paikka, jossa tiedostot ovat, ja sähköposti on kolmas erillinen palvelu. Ne kolme myydään usein yhtenä pakettina, jolloin kokonaishinnasta ei näe, mistä osasta maksat ja mikä niistä olisi saatavissa halvemmalla muualta. Alla ne on eritelty taulukkona.

Kolme asiaa sekoitetaan tässä jatkuvasti keskenään, ja niitä myydään usein yhdessä paketissa:

Ne kannattaa pitää erillään ainakin ajatuksissa, koska niiden vaihtaminen on helpompaa erikseen kuin yhdessä nipussa. Kun kaikki kolme ovat samalla toimittajalla, yhden vaihtaminen tuntuu isolta operaatiolta, vaikkei se ole sitä.

Miten sivusto löytyy: domain, DNS ja palvelin?

Ketju kävijän selaimesta sivullesi on lyhyt, ja se kannattaa nähdä kerran, koska sen jälkeen ymmärtää, mikä osa maksaa mitäkin ja mikä vaihtuu missäkin kohdassa. Kävijä kirjoittaa verkkotunnuksen, DNS eli osoitteenpito kertoo, mihin kone ohjataan, ja vasta sen jälkeen tulee itse palvelin, joka lähettää sivun. Palvelin voi olla webhotelli tai staattinen alusta, ja kävijälle lopputulos on sama. Tästä ketjusta seuraa kaksi käytännön asiaa: verkkotunnus ei ole sidottu webhotelliin vaan osoittaa minne tahansa, ja keskimmäisen laatikon voi vaihtaa ilman että osoite muuttuu. Alla oleva kaavio näyttää molemmat reitit rinnakkain. Tämä on myös syy siihen, ettei sivuston siirtäminen edellytä verkkotunnuksen siirtämistä.

Tästä kuvasta seuraa kaksi käytännön asiaa. Ensinnäkin verkkotunnus ei ole sidottu webhotelliin: se osoittaa minne tahansa, ja osoitusta voi vaihtaa milloin tahansa. Toiseksi keskimmäinen laatikko voi olla jompikumpi, ja alempi vaihtoehto maksaa usein nolla euroa.

Mitä webhotellin valinnassa oikeasti merkitsee?

Webhotellin valinnassa merkitsee kuusi asiaa, ja gigatavut eivät ole niistä yksikään. Ne ovat: hinta toisena vuonna, sähköpostien sisältyminen, tarjolla olevat ohjelmistoversiot, tuen vasteaika ja kieli, varmuuskopioiden ottaminen ja palautuksen hinta sekä se, miten pääset pois tiedostoinesi. Alla oleva taulukko on koko sivun tärkein: kysy nämä kuusi riviä jokaiselta vaihtoehdolta ja kirjoita vastaukset rinnakkain. Vertailu on sen jälkeen valmis, eikä siihen tarvita kenenkään mielipidettä eikä arvostelusivustoja. Jokaiseen kuuteen on olemassa yksiselitteinen vastaus, ja jos jotakin niistä ei kerrota, sekin on vastaus. Taulukon jälkeen kerrotaan, miksi levytilan määrä ei kuulu listalle. Kirjoita vastaukset ylös samaan taulukkoon, niin vertailu säilyy myös ensi vuoteen.

Huomaa, mitä listalla ei ole: gigatavut. Tavallinen yrityssivusto vie tekstiä ja kuvia yhteensä noin 1–5 gigatavua, ja siihen mahtuu jo kohtuullinen kuvagalleria. Kun paketissa luvataan 100 gigatavua, luku on tosi mutta merkityksetön — samalla tavalla kuin ruokakaupassa myytävä leipä on rajattomasti leipää, jos syöt yhden viipaleen päivässä.

Mikä on uusintahinnan ansa?

Uusintahinnan ansa on webhotellien tuttu kuvio, joka toistuu koko alalla: ensimmäinen vuosi maksaa muutaman euron ja seuraava vuosi moninkertaisesti sen. Mitään laitonta tässä ei ole — hinta lukee sivulla, yleensä pienemmällä ja alempana kuin tarjoushinta. Sama kuvio jatkuu tarjouksissa, joissa maksetaan kolme vuotta kerralla: paketti näyttää halvalta, koska hinta lasketaan kuukautta kohti, ja neljäs vuosi laskutetaan täydellä hinnalla usein automaattisena jatkona. Käytännön ohje on yksinkertainen: laske vertailu aina uusintahinnalla eikä tarjoushinnalla, ja kirjoita taulukkoon vuosi kaksi eikä vuotta yksi. Jos uusintahintaa ei löydy sivulta lainkaan, sen saa aina kysymällä kirjallisesti ennen tilausta. Jos uusintahintaa ei kerrota kirjallisesti, hinta ei ole vertailukelpoinen eikä tarjousta voi arvioida.

Sama kuvio jatkuu tarjouksissa, joissa maksetaan kolme vuotta kerralla. Kolmen vuoden paketti näyttää halvalta, koska hinta lasketaan kuukautta kohti, ja neljäs vuosi laskutetaan täydellä hinnalla, usein automaattisena jatkona.

Käytännön ohje on yksinkertainen: laske vertailu aina uusintahinnalla, ei tarjoushinnalla. Kirjoita taulukkoon vuosi kaksi, älä vuotta yksi. Jos uusintahintaa ei löydy sivulta lainkaan, se on itsessään vastaus — ja sen saa aina kysymällä kirjallisesti ennen tilausta.

Ettei tämä jäisi väitteeksi, tässä on kolme julkisesti dokumentoitua esimerkkiä suomalaisilta foorumeilta ja arvostelusivuilta. Suomi24:n webhotellikeskustelussa asiakas tiivisti kokemuksensa vuonna 2017: "Kannattaa katsella hinnastoa vähän tarkemmin. Hinnat yli tuplaantuvat ensimmäisen vuoden jälkeen." Io-techin foorumilla käyttäjä dokumentoi oman pakettinsa hintahistorian yritysoston yli: 2,58 €/vuosi vuonna 2018, 5,77 €/vuosi 2019, ja palveluntarjoajien yhdistyttyä 72,91 €/vuosi — lähes kolmekymmenkertainen alkuhintaan nähden. Ja erään kotimaisen webhotellin Trustpilot-arvostelussa elokuussa 2026 asiakas laski hintojensa nousseen yli 50 prosenttia kolmessa vuodessa ilman ennakkoilmoitusta.

Kaava näissä kaikissa on sama: hinta ei nouse tilausvuonna vaan sen jälkeen, kun muutto pois tuntuu isommalta vaivalta kuin lasku. Siksi uusintahinta ja hinnankorotuksista ilmoittaminen kannattaa kysyä kirjallisesti ennen ensimmäistäkään maksua — ja siksi oman verkkotunnuksen pitää aina olla omissa nimissä, jotta muutto on oikeasti mahdollinen.

Milloin webhotellia ei tarvita lainkaan?

Iso osa yrityssivustoista ei tarvitse webhotellia ollenkaan, ja tämä osio puuttuu useimmista vertailuista siksi, että useimmat vertailut on kirjoitettu webhotelleja myyvillä sivustoilla. Jos sivusto on esite — etusivu, palvelut, hinnasto, yhteystiedot, ehkä blogi — siinä ei tapahdu mitään, mikä vaatisi palvelimen laskentaa. Sivut voi rakentaa valmiiksi ja jakaa suoraan sellaisenaan. Tällaista sivustoa kutsutaan staattiseksi, ja nykyisillä alustoilla sen julkaiseminen maksaa pienellä kävijämäärällä nolla euroa, jolloin maksettavaksi jää vain verkkotunnus. Alla oleva taulukko kertoo kuudesta tavallisesta tilanteesta, tarvitaanko niissä webhotelli vai ei. Kysymykseen vastaa se, tapahtuuko sivulla mitään sen jälkeen, kun kävijä on avannut sen.

Jos sivusto on esite — etusivu, palvelut, hinnasto, yhteystiedot, ehkä blogi — siinä ei tapahdu mitään, mikä vaatisi palvelimen laskentaa. Sivut voi rakentaa valmiiksi ja jakaa suoraan sellaisenaan. Tällaista sivustoa kutsutaan staattiseksi, ja nykyisillä alustoilla sen julkaiseminen maksaa pienellä kävijämäärällä nolla euroa. Maksettavaksi jää vain verkkotunnus.

Sanotaan tämä suoraan, koska se on samalla todiste: tämä sivusto, jota luet, ei ole webhotellissa. Se on staattinen sivusto Cloudflaren päällä, ja sen käyttökustannus on nolla euroa kuukaudessa. Emme myy webhotelleja emmekä saa provisiota yhdeltäkään toimittajalta.

Sivustonrakentajien kohdalla kannattaa huomata, että hosting sisältyy hintaan mutta hinta on kuukausimaksu, joka jatkuu ikuisesti. Se voi silti olla oikea valinta, jos vaihtoehto on maksaa jollekulle jokaisesta tekstimuutoksesta. Vertailun tekee oikein, kun laskee kolmen vuoden summan molemmista.

Suomalaisten webhotellien hinnat, tarkistettu 11.9.2026

Alla olevat luvut on haettu jokaisen toimittajan omalta julkiselta hinnastosivulta 11.9.2026. Hinnat ovat kuukausihintoja ilman arvonlisäveroa, koska juuri niin nämä toimittajat ne itse ilmoittavat. Kaksi lukua on eri lukua: aloitushinta on se, jonka maksat ensimmäisestä kaudesta, ja uusintahinta se, jonka maksat kaikkina seuraavina vuosina. Siellä missä toimittaja ei ilmoita erillistä uusintahintaa, se on merkitty sarakkeeseen sellaisenaan — arvaus olisi tässä pahempi kuin puuttuva tieto.

Kolme toimittajaa puuttuu taulukosta, ja syy kannattaa tietää. Zonerin webhotellien hinnat eivät näy sivun lähdekoodissa lainkaan, vaan ne ladataan jälkikäteen selaimeen — ihminen näkee ne, hakukone ja tämän vertailun tekijä eivät. Webhotelli.fi ja Telia/Nebula eivät vastanneet lainkaan 11.9.2026. Sigmatic.fi ei enää vastaa edes nimipalvelussa, eli sitä verkkotunnusta ei kannata etsiä vertailuista. Näiden osalta hinta on pyynnöstä, ei arvaus.

Mitä toimittajat lupaavat varmuuskopioista, tuesta ja PHP:stä?

Hinta on helppo sarake. Ne kolme, jotka oikeasti ratkaisevat vuoden päästä, ovat varmuuskopion palautus, tuen aukioloaika ja PHP-versio. Alla on se, mitä kukin toimittaja ilmoitti omalla sivullaan 11.9.2026. Tyhjät kohdat ovat kiinnostavampia kuin täytetyt: jos palautusta ei mainita hinnastossa, se selviää vasta silloin kun sitä tarvitset.

Kaksi lukua taulukosta kannattaa painaa mieleen. Planeetta on ainoa, joka kertoo palautuksen hinnan etukäteen — 99 euroa tunnilta, minimi tunti — ja se on rehellisyyttä, ei kalleutta: muilla sama työ maksaa myös jotain, se vain selviää laskulla. Shellit puolestaan kertoo, mitä lähteminen maksaa: 80 euroa sivustolta. Se on ainoa julkinen luku ulospääsystä, jonka näiltä sivuilta löytää.

Mitä 99,9 prosenttia tarkoittaa, ja mitä nopeudesta luvataan

Käytettävyyslupaus näkyy jokaisella myyntisivulla, ja se on tosi mutta harvoin merkityksellinen. 99,9 prosenttia vuodesta jättää ulkopuolelle vajaat yhdeksän tuntia — eli sivusto saa olla alhaalla lähes työpäivän verran ilman, että lupaus rikkoutuu. 99,99 prosenttia tarkoittaa alle tuntia. Kumpikin luku on kunnossa tavalliselle yrityssivustolle, joten kysymys ei ole luvun suuruus vaan se, mitä sen alittamisesta seuraa. Useimmiten seuraus on hyvitys, joka lasketaan kuukausimaksusta — muutamia euroja. Sitä ei kannata pitää vakuutuksena.

Nopeuslupaukset kannattaa lukea samalla tavalla. Jaetulla palvelimella nopeus riippuu myös siitä, mitä muut saman koneen asiakkaat tekevät, eikä sitä voi luvata tarkasti. Suurin osa hitaudesta ei kuitenkaan johdu palvelimesta lainkaan, vaan sivuston omista kuvista, lisäosista ja seurantakoodeista. Ennen kuin maksat nopeammasta paketista, mittaa sivusi kerran: jos etusivu lataa kolme megatavua kuvia, uusi palvelin ei korjaa sitä.

Kenelle mikäkin sopii: neljä käyttötapausta

Alla oleva ei ole paremmuusjärjestys vaan käyttötapauskohtainen luku taulukosta. Perustelu on aina sama: mikä luku ratkaisee juuri tässä tilanteessa.

Yksi luku kannattaa laskea aina itse: uusintahinta kertaa kaksitoista. Louhi Perus on ensimmäisenä vuonna 75 euroa ja sen jälkeen 150 euroa vuodessa. Planeetta Alku on 106,80 euroa joka vuosi. Ensimmäisenä vuonna Louhi on halvempi, toisena Planeetta, ja kolmen vuoden yli ero on 65 euroa Planeetan hyväksi. Sama laskutoimitus toimii jokaisella rivillä.

Mitä hintaan ei kuulu?

Webhotellin hinta kattaa levytilan ja perusohjelmistot, ja kaikki muu on erikseen. Juuri nämä erikseen laskutettavat kohdat ovat ne, joissa vuosihinta tuplaantuu huomaamatta. Niitä on viisi: WordPressin ja lisäosien päivittäminen, sivuston siirto vanhasta paikasta, varmuuskopion palautus, lisäsähköpostilaatikot sekä roskapostisuodatus ja postin lisätallennustila. Osa näistä on kertakuluja ja osa toistuu joka kuukausi, mutta yhteistä niille on se, ettei niitä mainita pakettien vertailutaulukoissa. Alla oleva taulukko kertoo jokaisen kohdalla, mitä se käytännössä maksaa erikseen. Ensimmäinen rivi on tärkein, ja se käydään taulukon jälkeen läpi tarkemmin. Nämä viisi kannattaa lisätä omaan vertailuusi omina riveinään, vaikka joutuisit arvioimaan summat.

Ensimmäinen rivi on tärkein. WordPress-sivusto vaatii päivityksiä riippumatta siitä, kuka sitä isännöi, ja päivittämätön sivusto murretaan ennemmin tai myöhemmin koneellisesti. Jos kukaan ei ole nimetty tekemään sitä, tehtävä ei ole kenenkään — ja se selviää vasta, kun sivusto on jo kaapattu.

Miksi vaihtaminen on helpompaa kuin miltä se tuntuu?

Moni jää maksamaan webhotellista liikaa siksi, että vaihtaminen kuulostaa isolta operaatiolta. Käytännössä se on kolme asiaa: tiedostot kopioidaan, mahdollinen tietokanta viedään ulos ja tuodaan sisään, ja verkkotunnuksen DNS-osoitus käännetään uuteen paikkaan. Verkkotunnusta itseään ei tarvitse siirtää mihinkään, ellei halua — ja juuri se yleensä luullaan vaihdon raskaimmaksi osaksi. Yksi asia kannattaa silti tehdä oikeassa järjestyksessä: sähköpostit siirretään ennen kuin vanha tili suljetaan, koska vanhassa palvelussa olevat viestit eivät seuraa mukana automaattisesti. Tämä on se kohta, jossa vaihdot menevät pieleen — ei sivusto vaan posti. Varaa vaihtoon yksi rauhallinen ilta, niin kaikki kolme vaihetta ehtii tehdä kerralla.

Yksi asia kannattaa tehdä oikeassa järjestyksessä: sähköpostit siirretään ennen kuin vanha tili suljetaan, koska vanhassa palvelussa olevat viestit eivät seuraa mukana automaattisesti. Tämä on se kohta, jossa vaihdot menevät pieleen — ei sivusto vaan posti.

Minkä testin voi tehdä ennen sitoutumista?

Webhotellia ei tarvitse valita luottamuksella, koska kolme asiaa voi tarkistaa itse ennen kuin maksaa vuodesta — ja ne kertovat palvelusta enemmän kuin mikään esittelysivu. Ensimmäinen on yhden kysymyksen lähettäminen tukeen ennen tilausta, toinen hallintapaneelin kuvien tai demon katsominen ja kolmas irtisanomisehdon ja rahat takaisin -ehdon lukeminen. Kaikki kolme vievät yhteensä alle puoli tuntia eivätkä maksa mitään, ja ne mittaavat juuri niitä asioita, joita hinnastosta ei näe. Alla jokainen testi on kuvattu erikseen ja kerrottu, mitä siitä pitää nähdä. Neljäs testi tehdään vasta käyttöönoton jälkeen, ja se on niistä tärkein. Kirjaa jokaisen testin tulos ylös, koska vertailu tarjoajien välillä perustuu juuri niihin.

1. Lähetä tukeen yksi kysymys ennen tilausta Kysy vaikka uusintahinta kirjallisena. Vastausaika ja vastauksen laatu ennen kauppaa ovat paras arvio siitä, millaista palvelu on kaupan jälkeen.
2. Katso hallintapaneelin kuvat tai demo Näetkö, mistä vaihdetaan PHP-versio, mistä otetaan tietokantavedos ja mistä palautetaan varmuuskopio? Jos niitä ei löydy, ne tehdään tuen kautta, ja se on hidasta juuri silloin kun on kiire.
3. Lue irtisanomisehto ja rahat takaisin -ehto Kuinka pitkä irtisanomisaika on, jatkuuko sopimus automaattisesti ja millä hinnalla. Tämä on yksi kappale sopimusehtoja ja se vastaa kysymykseen, joka tulee ajankohtaiseksi vuoden päästä.

Neljäs testi kannattaa tehdä vasta käyttöönoton jälkeen: ota kerran varmuuskopio itse ja lataa se omalle koneellesi. Jos se onnistuu, olet turvassa toimittajasta riippumatta. Jos ei onnistu, tiedät sen nyt eikä sinä päivänä, kun sitä tarvitaan.

Usein kysyttyä

Jos et ole varma, tarvitseeko sivustonne webhotellia vai ei, kysymykseen vastaa se, tapahtuuko sivulla mitään sen jälkeen kun kävijä on avannut sen. Kirjoitimme sivustojen kokonaishinnoista erikseen sivulla verkkosivut yritykselle.

Verkkotunnukset ja webhotellit

Tämä sivu on osa kokonaisuutta. Yhteenveto ja järjestys ovat verkkotunnuksen ja webhotellin oppaassa.

• .fi-verkkotunnuksen hinta
• domainin rekisteröinti
• mikä domain on
• domainin varaaminen etukäteen
• halvin domain
• kuka omistaa domainin
• vapaan domainin haku
• domainin ostaminen Suomessa
• oma domain vai alidomain
• WordPress-webhotellin vaatimukset
• osta .fi-domain

Lue seuraavaksi

• Domain ja webhotelli: kannattaako ne ostaa samasta paikasta vai erikseen?
• Domainin ja webhotellin siirto ilman katkoa — aikataulutettu viiden vaiheen ohje
• Halvan webhotellin riskit — mitä palvelimella oikeasti jaetaan ja miten se näkyy nopeudessa ja sähköpostissa
• Paras webhotelli pienyritykselle 2026: kymmenen toimittajaa viidellä kriteerillä
• WordPress-webhotelli: neljä teknistä vaatimusta, jotka voit tarkistaa itse

Lue myös: verkkotunnus ja domain · WordPress-ylläpito: mitä se on, mitä se maksaa ja milloin sitä ei tarvita · Microsoft 365 vai Google Workspace: rehellinen vertailu 1-10 hengen yritykselle · Google-mainonta pienelle yritykselle · Hakukoneoptimointi yritykselle · Tarjouspyyntöpohja IT-hankintaan · IT-sanasto yrittäjälle · Logon suunnittelu yritykselle