ERP-järjestelmän hinta 2026: mitä se maksaa viidessä vuodessa

ERP-järjestelmän hinta ei ole kuukausihinta. Tässä on käyttäjähinnan julkinen haarukka, käyttöönoton kertakulu ja viiden vuoden kokonaiskustannus riveinä, joissa lisenssit jäävät alle puoleen summasta.

Mustafa Tarabya, VectaAI:n perustaja, DT Nova Tmi. Yhteystiedot ja suora numero.

Lyhyt vastaus: ERP-järjestelmän hinta ei ole kuukausihinta. Julkisten hinnastojen perusteella pk-luokan käyttäjähinta on tyypillisesti noin 20–150 euroa kuukaudessa käyttäjää kohti ja käyttöönoton kertakulu noin 3 000–30 000 euroa, mutta viiden vuoden yhteissummassa lisenssit ovat tavallisesti alle puolet kokonaisuudesta. Loppu koostuu käyttöönotosta, integraatioista, koulutuksesta, ylläpidosta ja ennen kaikkea oman väen työajasta, joka ei näy yhdessäkään tarjouksessa. Alla sama laskettu auki riveiksi.

ERP-järjestelmän hintaa kysytään melkein aina väärässä muodossa: mitä tämä maksaa kuukaudessa. Vastaus tuohon kysymykseen on saatavilla, se on julkinen ja se on lähes hyödytön, koska kuukausihinta on se osa laskusta, jonka näet etukäteen.

Oikea kysymys on, mitä koko asia maksaa viidessä vuodessa. Viisi vuotta siksi, että se on suunnilleen aika, jonka pk-yritys pitää saman järjestelmän ennen kuin vaihtaa. Tällä sivulla erp-järjestelmän hinta puretaan kuudeksi riviksi, jokainen riville laitettuna euroina, ja lopussa on neljä kysymystä, joilla summaa saa oikeasti liikutettua.

Mistä ERP-järjestelmän hinta koostuu?

ERP-järjestelmän hinta koostuu kuudesta kustannuslajista, jotka käyttäytyvät hyvin eri tavoin: lisensseistä, käyttöönotosta, integraatioista, koulutuksesta, oman väen sisäisestä työajasta sekä ylläpidosta ja versiopäivityksistä. Vain lisenssit ovat toistuva kulu, joka on lähes aina julkisesti nähtävissä, ja siksi juuri siitä keskustellaan eniten. Käyttöönotto ja integraatioiden rakentaminen ovat kertakuluja, joiden suuruus riippuu enemmän oman tietosi kunnosta kuin toimittajan hinnastosta. Koulutus, integraatioiden ylläpito ja versiopäivitykset taas jatkuvat niin kauan kuin järjestelmä on käytössä. Sisäinen työaika — oman väen tunnit projektissa ja pääkäyttäjän tunnit sen jälkeen — on yleensä toiseksi tai kolmanneksi suurin rivi, mutta se puuttuu käytännössä kaikista tarjousvertailuista, koska sitä ei laskuta kukaan muu kuin te itse. Alla jokainen kuudesta rivistä erikseen.

Lisenssit. Skaalautuvat käyttäjämäärän tai tapahtumamäärän mukaan, joten tämä rivi kasvaa aina kun tiimi kasvaa.

Käyttöönotto. Kertakulu: määrittely, konfigurointi, vanhan datan siirto ja testaus. Tämä on rivi, joka yllättää useimmin, koska sen suuruus riippuu sinun tiedostasi eikä toimittajan hinnastosta.

Integraatiot. Yhteydet kirjanpitoon, verkkokauppaan, pankkiin, palkkajärjestelmään. Sekä rakennuskulu että ylläpitokulu, koska rajapinnat muuttuvat molemmissa päissä.

Koulutus. Aloituskoulutus ja sen jälkeen jokainen uusi työntekijä. Pieni rivi, mutta ainoa, jonka poistaminen johtaa suoraan siihen, ettei järjestelmää käytetä oikein.

Sisäinen työaika. Määrittelypalaverit, datan tarkistus, testaus ja pääkäyttäjän jatkuva tuki muille. Laske tunnit ja kerro ne omalla tuntikustannuksellasi, niin rivi tulee näkyviin.

Ylläpito, versiot ja muutostyöt. Vuosittainen kulu siitä, että prosessit muuttuvat ja järjestelmän on muututtava mukana. Jos tämä rivi on nolla, se tarkoittaa yleensä, ettei järjestelmää kehitetä.

Mitä käyttäjäkohtaisesta kuukausihinnasta näkee julkisista hinnastoista?

ERP-järjestelmän käyttäjäkohtainen kuukausihinta asettuu pk-luokassa julkisten hinnastojen perusteella tyypillisesti noin 20–150 euron haarukkaan käyttäjää kohti. Haarukka on näin leveä siksi, että sen sisällä on kolme eri tuotetta. Halvimmassa päässä on käyttäjä, joka vain kirjaa ja katsoo. Keskikastissa on käyttäjä, jolla on käytössä useampi moduuli. Kalleimmassa päässä on täysi käyttäjä järjestelmässä, jossa on toimialakohtaista toiminnallisuutta valmiina. Siksi kahden toimittajan käyttäjähintoja ei voi asettaa rinnakkain ennen kuin tiedät, mikä moduulikokoonpano kumpaankin hintaan sisältyy: perustaso ilman varastonhallintaa ja raportointia ei ole sama tuote kuin kilpailijan perustaso, jossa ne ovat mukana. Kuukausihinta kertoo siis tuotteen laajuudesta enemmän kuin sen edullisuudesta.

Toinenkin kysymys kannattaa esittää ennen vertailua: onko halvempaa katselu- tai kevytkäyttäjää olemassa. Useimmiten on, sitä ei vain markkinoida, ja se voi pudottaa lisenssirivin lähes puoleen yrityksessä, jossa moni tarvitsee vain lukuoikeuden.

Miksi käyttöönotto on se kertakulu, joka yllättää?

ERP-järjestelmän käyttöönotolle annetaan julkisissa hinnastoissa tyypillisesti haarukka noin 3 000 eurosta 30 000 euroon pk-kokoluokassa, ja isommissa hankkeissa se jatkuu huomattavasti ylöspäin. Käyttöönotto yllättää siksi, että haarukan leveys ei johdu toimittajasta vaan kolmesta asiasta ostajan päässä: vanhan datan kunnosta, räätälöinnin määrästä ja siitä, kuinka nopeasti teillä tehdään päätöksiä. Käyttöönotossa maksetaan ihmistyöstä eikä ohjelmistosta, joten jokainen näistä kolmesta muuttuu suoraan tunneiksi laskulla. Tämä on samalla hyvä uutinen: toisin kuin lisenssin listahinta, käyttöönoton hinta on suurelta osin ostajan itsensä hallittavissa, ja se on syy siihen, miksi sama järjestelmä maksaa kahdelle samankokoiselle yritykselle eri summan. Alla kolme tekijää erikseen.

Datan kunto. Tuoterekisteri, jossa on kahtena olevia nimikkeitä, tyhjiä hintakenttiä ja kolme eri tapaa kirjoittaa sama toimittaja, siivotaan jonkun toimesta. Jos et siivoa sitä itse, siivous laskutetaan.

Räätälöinnin määrä. Jokainen kohta, jossa haluat järjestelmän toimivan kuten teillä on aina toimittu, on erillinen työ ja lisäksi pysyvä kulu, koska räätälöinti pitää testata uudelleen jokaisessa versiopäivityksessä.

Päätöksenteon nopeus. Projekti, jossa vastausta odotetaan viikko, maksaa enemmän kuin projekti, jossa vastaus tulee samana päivänä. Tämä on ostajan hallittavissa oleva kustannus, ja se on suurempi kuin useimmat uskovat.

Viiden vuoden kokonaiskustannus rivi riviltä

ERP-järjestelmän viiden vuoden kokonaiskustannus lasketaan alla auki kymmenen käyttäjän pk-yritykselle, joka ottaa käyttöön keskitason toiminnanohjausjärjestelmän. Kaikki alla olevat luvut ovat oletuksia, jotka on kirjoitettu näkyviin, jotta voit vaihtaa ne omiin — ne eivät ole mittaustuloksia eivätkä keskiarvoja mistään aineistosta. Laskelman tarkoitus ei ole antaa summaa, jonka voisit kopioida sellaisenaan tarjouspyyntöön, vaan näyttää mihin raha menee, kun kaikki kuusi kustannuslajia lasketaan samalle taulukolle. Näillä oletuksilla viiden vuoden loppusummaksi tulee noin 112 600 euroa, josta lisenssien osuus on 42 000 euroa. Vaihda oletukset omiksesi ja laske sama taulukko uudelleen — se vie vartin ja on ainoa tapa saada luku, joka koskee sinun yritystäsi.

Oletetaan käyttäjähinnaksi 70 euroa kuukaudessa, käyttöönotoksi 20 000 euroa, integraatioiden rakentamiseksi 9 000 euroa ja niiden ylläpidoksi 600 euroa vuodessa, aloituskoulutukseksi 2 500 euroa ja jatkokoulutukseksi 300 euroa vuodessa. Oman väen työajaksi oletetaan 250 tuntia käyttöönottoprojektiin ja pääkäyttäjälle neljä tuntia kuukaudessa, tuntikustannuksena 40 euroa. Ylläpito, versiopäivitykset ja muutostyöt oletetaan 3 000 euroksi vuodessa.

KustannuslajiLaskutapa5 vuottaOsuus
Lisenssit10 käyttäjää × 70 €/kk × 60 kk42 000 €37 %
Käyttöönottokertakulu20 000 €18 %
Integraatiot9 000 € + 600 €/v × 512 000 €11 %
Koulutus2 500 € + 300 €/v × 54 000 €4 %
Sisäinen työaika(250 h + 240 h) × 40 €/h19 600 €17 %
Ylläpito ja versiot3 000 €/v × 515 000 €13 %
Yhteensä 112 600 €100 %
Se yksi luku, joka kannattaa muistaa: lisenssit ovat tässä laskelmassa 42 000 euroa eli noin 37 prosenttia kokonaisuudesta. Noin kaksi kolmasosaa summasta syntyy siis muualta kuin lisensseistä. Osa noista riveistä on hinnastoissa haarukkana — käyttöönotolle, koulutukselle ja ylläpidolle saa yleensä hinnan kysymällä — mutta suurin yksittäinen erä, oma sisäinen työaika (tässä 19 600 euroa), ei ole minkään toimittajan julkisessa hinnastossa, koska sitä ei laskuta kukaan muu kuin te itse. Vuositasolla kokonaisuus on noin 22 500 euroa, mutta se ei jakaudu tasan: ensimmäinen vuosi on selvästi kallein, koska käyttöönotto ja suurin osa sisäisestä työajasta osuvat siihen.

Ensimmäisen vuoden osuus kannattaa laskea erikseen, koska se on se luku, joka osuu kassaan. Näillä oletuksilla ensimmäiseen vuoteen tulee lisenssejä 8 400 euroa, käyttöönotto 20 000 euroa, integraatioiden rakennus 9 000 euroa, koulutus 2 800 euroa, sisäistä työaikaa noin 11 900 euroa ja ylläpitoa 3 000 euroa — yhteensä noin 55 100 euroa. Se on lähes puolet koko viiden vuoden summasta yhdessä vuodessa. Tämä on tavallisin syy siihen, miksi ERP-projekti keskeytyy puolivälissä.

Mitä ERP-järjestelmät maksavat nimeltä mainiten?

Alla on viisi Suomessa yleistä toiminnanohjaus- ja taloushallinto-ohjelmistoa ja se hinta, joka niiden omalla julkisella hinnastosivulla luki 11.9.2026. Mukana on myös käyttöönotto- tai avausmaksu, koska juuri se on se kertakulu, joka edellä lasketussa viiden vuoden taulukossa on omana rivinään. Järjestys on halvimmasta julkaistusta hinnasta ylöspäin, ja ne toimittajat, jotka eivät julkaise hintaa lainkaan, ovat viimeisinä.

JärjestelmäPakettiHintaKäyttöönotto tai avausmaksuMitä tähän hintaan ei sisälly
ProcountorAlkualk. 4,00 €/kk + alv 25,5 %avausmaksu alk. 169,90 € (nyt 0 € kampanja)ei sisällä palkansaajia; lisätositteet 4,19 €/kpl, palkkalaskelmat 6,99 €/kpl
OdooStandardi24,90 €/käyttäjä/kk vuosilaskutuksella (31,10 € kuukausilaskutuksella)ei ilmoitettuOdoo.sh ja on-premise, Studio, moniyritystila, ulkoinen API
NetvisorStarter25 €/kk, alv 0, alle 100 000 € liikevaihtoei ilmoitettuintegraatiorajapinnat muihin ohjelmistoihin (vain Professional)
Visma Novaei ilmoitettuei ilmoitettuei ilmoitettuei ilmoitettu
Lemonsoftei ilmoitettuei ilmoitettuei ilmoitettuei ilmoitettu

Taulukko näyttää heti, miksi kuukausihintojen rinnastaminen ei toimi tässä tuoteryhmässä. Procountorin ja Netvisorin luvut ovat hintoja yritystä kohti, Odoon luku on hinta käyttäjää kohti. Kymmenen käyttäjän yrityksessä Odoon rivi on 249 euroa kuukaudessa vuosilaskutuksella ja 311 euroa kuukausilaskutuksella, kun taas Netvisorin Starter on 25 euroa kuukaudessa riippumatta siitä montako ihmistä sitä käyttää. Ero ei johdu siitä, että toinen olisi halpa ja toinen kallis, vaan siitä, että laskutusyksikkö on eri — ja siitä, että Starter on sidottu alle 100 000 euron liikevaihtoon.

Toinen rivi, joka kannattaa lukea tarkkaan, on Procountorin "alk. 4,00 €/kk". Se on lähtöhinta, joka ei sisällä palkansaajia, ja sen päälle tulevat tapahtumakohtaiset maksut: lisätositteet 4,19 euroa kappaleelta ja palkkalaskelmat 6,99 euroa kappaleelta. Tällaisessa mallissa kuukausihinta ei kerro laskun suuruudesta juuri mitään, koska laskun määrää tapahtumamäärä. Arvioi siis kuukauden tositteet ja palkkalaskelmat ennen kuin vertaat tätä riviä mihinkään toiseen riviin.

Avausmaksun sarake on tässä mukana siksi, että se on ainoa julkisesti ilmoitettu käyttöönoton kertakulu koko taulukossa: Procountorin avausmaksu on alk. 169,90 euroa ja tällä hetkellä 0 euroa kampanjan takia. Kampanjahinta on huono peruste valita järjestelmä, jota käytetään viisi vuotta — edellä lasketussa esimerkissä käyttöönotto oli 20 000 euroa eli 18 prosenttia kokonaisuudesta, ja sadan euron avausmaksu ei liikuta sitä lukua lainkaan. Neljä muuta toimittajaa ei ilmoita käyttöönotolle hintaa julkisesti, joten se on kysyttävä, ja se kannattaa kysyä vaiheittain hinnoiteltuna.

Kaksi viidestä ei julkaise hintaa lainkaan. Se on itsessään tieto: hinta, jota ei julkaista, muodostuu tarjouksessa, ja tarjouksen saaminen edellyttää määrittelyä. Aloita siis niistä, joiden luku on nähtävissä, kun haluat tietää haarukan nopeasti, ja pyydä tarjous vasta kun tiedät mitä olet ostamassa. Miten me hinnoittelemme oman toimituksemme, lukee hinnastossa.

Hinnat tarkistettu 11.9.2026 kunkin toimittajan omalta julkiselta hinnastosivulta. Luvut ovat listahintoja ilman arvonlisäveroa, ellei toimittaja ole itse ilmoittanut toisin — Procountor ilmoittaa hintansa muodossa + alv 25,5 %, Netvisor muodossa alv 0. Visma Nova ei julkaise hintaa hinnastosivullaan eikä Lemonsoftilla ole julkista hinnastosivua lainkaan, joten niiden kohdalla lukee "ei ilmoitettu". Hinnastot muuttuvat, joten tarkista luku toimittajan sivulta ennen päätöstä.

Neljä kysymystä, jotka liikuttavat summaa eniten

  1. Montako käyttäjää tarvitsee täydet oikeudet? Käy roolit läpi nimeltä. Jokainen, joka vain katsoo raportteja, kuuluu halvempaan luokkaan, jos sellainen on. Tämä on nopein tapa pudottaa suurinta yksittäistä riviä.
  2. Kuinka monta integraatiota on pakko olla ensimmäisenä päivänä? Kirjanpitoliittymä yleensä on. Loput voi useimmiten siirtää toiselle vuodelle, jolloin ensimmäisen vuoden kassavaikutus pienenee tuhansilla. Siirrä, älä poista.
  3. Kuinka paljon räätälöintiä olette valmiita jättämään tekemättä? Jokainen "meillä tehdään näin" on hinta sekä nyt että jokaisessa päivityksessä. Kysy itseltäsi, kumpi on halvempi: muuttaa järjestelmää vai muuttaa tapaa. Vastaus on yllättävän usein jälkimmäinen.
  4. Kuka siivoaa vanhan datan? Jos teette sen itse, se on tunteja. Jos toimittaja tekee, se on laskulla. Kumpikin käy, mutta se on päätettävä ennen projektia, ei sen aikana.

Pilvi vai oma palvelin: sama järjestelmä, eri hintakäyrä

Pilvipalvelun ja oman palvelimen välinen valinta muuttaa enemmän sitä, missä kohtaa viisivuotiskautta raha lähtee, kuin sitä mihin loppusumma päätyy. Pilvipalvelussa hinta on tasainen kuukausierä ja alkuinvestointi jää pienemmäksi, koska palvelinten, varmuuskopioiden ja tietoturvapäivitysten kulu on sisällä lisenssissä. Omalla palvelimella lisenssi ostetaan usein kertamaksuna ja päälle tulee vuosittainen ylläpitomaksu, jolloin alkusumma on isompi mutta toistuva erä pienempi. Viiden vuoden jälkeen käyrät ovat lähempänä toisiaan kuin myyntipuheesta voisi päätellä — kunhan muistat laskea palvelinmalliin mukaan raudan, varmuuskopioinnin ja sen ihmisen ajan, joka päivittää käyttöjärjestelmän. Nämä rivit unohtuvat vertailusta säännönmukaisesti, ja juuri ne kääntävät laskelman.

Pilvipalvelu on pienelle yritykselle käytännössä aina oikea ratkaisu juuri valvonnan takia: yhden ihmisen yrityksessä ei ole ketään, joka katsoisi palvelinta viikonloppuna. Vastapainoksi hinta on toistuva ikuisesti ja se nousee sitä mukaa kun tiimi kasvaa.

Kolmas ero on vaikeampi mutta tärkeämpi: versiopäivitykset. Pilvessä ne tulevat päälle halusit tai et, mikä on hyvä tietoturvan kannalta ja ikävää silloin, kun näkymä muuttuu ilman ennakkovaroitusta. Omalla palvelimella päätät itse, milloin päivität, ja maksat siitä testauksena joka kerta. Kysy kummassakin mallissa yksi asia: kuinka usein päivitys on pakko tehdä ja kuka testaa, että räätälöinnit toimivat sen jälkeen.

Kustannustaulukon kannalta tämä tarkoittaa, että jos vertailet pilvituotetta ja omalle palvelimelle asennettavaa tuotetta, et voi verrata lisenssirivejä keskenään lainkaan. Vertaa vain viiden vuoden loppusummaa, ja lisää palvelinmallissa mukaan rauta, varmuuskopiot ja valvonta.

Milloin ERP-järjestelmää ei kannata ostaa hinnalla millään?

ERP-järjestelmää ei kannata ostaa hinnalla millään kolmessa tilanteessa, ja hintakeskustelu on niissä turha, koska vastaus koko kysymykseen on ei. Ensimmäinen on se, ettei laskelma mene plussalle: ERP maksaa itsensä takaisin poistuvana käsityönä, ja jos käsityötä on vähän, mikään hinta ei ole tarpeeksi halpa. Toinen on se, että ongelma on yhdessä ainoassa vaiheessa — pelkkään laskutukseen tai ajanvaraukseen ostettu järjestelmä on kallein tapa ratkaista rajattu ongelma. Kolmas on ensimmäisen vuoden kassa, joka on selvästi kallein vuosi. Käy nämä kolme läpi ennen kuin pyydät yhtäkään hintaa, koska yksikin osuma tarkoittaa, ettei tarjouksia tarvita lainkaan.

Laskelma ei mene plussalle. ERP maksaa itsensä takaisin poistuvana käsityönä. Jos käsityötä on vähän, mikään hinta ei ole tarpeeksi halpa. Kynnysarvon laskemisen kaava ja auki laskettu esimerkki ovat sivulla toiminnanohjausjärjestelmä pienyritykselle — tee se lasku ennen kuin pyydät yhtäkään hintaa.

Ongelma on yhdessä vaiheessa. Pelkkään laskutukseen tai pelkkään ajanvaraukseen ostettu ERP on kallein tapa ratkaista rajattu ongelma. Osta rajattu työkalu, ja palaa asiaan kun vaiheita on neljä.

Ensimmäisen vuoden kassa ei kestä sitä. Yllä laskettu ensimmäisen vuoden osuus on iso. Keskeytetty käyttöönotto maksaa täyden hinnan ja tuottaa nollan, joten projektia ei kannata aloittaa summalla, joka on kassassa vain jos kaikki menee suunnitellusti.

Halvempi reitti, joka jää usein kysymättä

Kokonaisen valmiin järjestelmän ja Excelin väliin mahtuu rajattu oma sovellus, joka tekee vain ne kaksi tai kolme asiaa, joissa aika oikeasti kuluu. Sen hintarakenne on toinen: käyttäjäkohtaista lisenssiä ei ole lainkaan, käyttöönotto on pienempi koska konfiguroitavaa on vähemmän, ja koulutus on lyhyt koska näkymiä on kolme eikä kolmeakymmentä. Vastapainoksi menetät valmiit erikoistapaukset, joita vuosikymmenten aikana kehitettyyn tuotteeseen on kertynyt, ja ylläpito on sinun vastuullasi.

Kumpi on halvempi viidessä vuodessa, riippuu siitä montako moduulia oikeasti käytät. Nyrkkisääntö: jos aiot käyttää kolmea moduulia kymmenestä, valmis järjestelmä on kallis tapa ostaa seitsemän käyttämätöntä. Jos aiot käyttää kahdeksaa, rajattu ratkaisu on kallis tapa rakentaa uudelleen se, mikä oli valmiina.

Me teemme molempia arvioita rehellisesti, myös silloin kun vastaus on ettei kannata ostaa mitään. Miten se etenee, lukee sivulla ERP-järjestelmä, ja hinta lukee hinnastossa. Ei tarjouspyyntöä eikä myyntipuhelua, ja lähdekoodi sekä tunnukset luovutetaan asiakkaalle, joten seuraava viisivuotiskausi ei ole lukossa.

Usein kysyttyä

Paljonko ERP-järjestelmä maksaa kuukaudessa?

Pk-luokassa käyttäjähinta on julkisten hinnastojen perusteella tyypillisesti noin 20–150 euroa kuukaudessa käyttäjää kohti, ja moduulikokoonpano ratkaisee, mihin kohtaan haarukkaa osut. Kuukausihinta on silti alle puolet todellisesta kustannuksesta, joten älä vertaile pelkästään sillä.

Miksi käyttöönotto maksaa enemmän kuin ensimmäisen vuoden lisenssit?

Koska käyttöönotossa maksetaan ihmistyöstä, ei ohjelmistosta. Määrittely, konfigurointi, vanhan datan siirto ja testaus ovat tunteja, ja niiden määrä riippuu siitä, kuinka siistiä nykyinen tietosi on ja kuinka monta poikkeusta prosessissasi on.

Voiko ERP-järjestelmän hintaa neuvotella?

Lisenssin listahintaa harvoin, käyttöönoton laajuutta lähes aina. Suurin säästö ei synny alennuksesta vaan siitä, että ensimmäisen vaiheen laajuus rajataan pienemmäksi ja loput siirretään myöhemmäksi. Pyydä hinta vaiheittain, älä yhtenä möykkynä.

Mitä ERP-järjestelmän hinnassa on piilossa?

Kolme riviä puuttuu useimmista tarjousvertailuista: oman väen työaika projektissa, pääkäyttäjän jatkuva työ ja integraatioiden ylläpito. Yhdessä ne ovat tyypillisesti isompi erä kuin käyttöönotto. Lisää ne itse taulukkoon, koska kukaan muu ei lisää.

Onko halvempi ERP-järjestelmä huonompi?

Ei automaattisesti. Halvempi tarkoittaa yleensä vähemmän moduuleja ja vähemmän räätälöitävyyttä. Jos tarvitset kolme moduulia, se on oikea tuote. Kallis järjestelmä muuttuu huonoksi ostokseksi vasta silloin, kun maksat toiminnallisuudesta, jota kukaan ei avaa.

Lue seuraavaksi

Lue myös: Google-mainonta pienelle yritykselle · Hakukoneoptimointi yritykselle · Tarjouspyyntöpohja IT-hankintaan · IT-sanasto yrittäjälle · Logon suunnittelu yritykselle · Sähköpostin perillemenon korjaus · Uutiskirjepalvelu pienyritykselle · kanta-asiakassovellus yritykselle

Soita WhatsApp Demo