WordPress-verkkosivut yritykselle — milloin se kannattaa ja milloin se on ylläpitovelkaa

WordPress kannattaa vasta tietyn kynnyksen jälkeen. Tässä on päätössääntö, jolla lasket sen omista luvuistasi, ja rehellinen erittely siitä mitä ylläpito vaatii tunteina vuodessa.

Suora vastaus: WordPress kannattaa silloin, kun päivität sisältöä itse ja tarpeeksi usein. Se ei kannata silloin, kun sivusto on esite, joka muuttuu kerran vuodessa. Syy on yksi ja se on ylläpitovelka: WordPressin päivitykset, lisäosat, varmuuskopiot ja tietoturva maksavat saman verran vuodessa riippumatta siitä, kuinka usein sivustoa käytetään. Kymmenen sivun esitesivusto maksaa ylläpidossa yhtä paljon kuin sadan sivun blogi, mutta saa siitä vastineeksi murto-osan. Tällä sivulla on päätössääntö, jolla ratkaiset kumpaan ryhmään kuulut, ennen kuin ostat mitään.

Tämä sivu ei kerro, mitä WordPress-webhotellilta pitää vaatia — se on oma aiheensa sivulla WordPress-webhotellin vaatimukset. Täällä ratkaistaan vain yksi kysymys: kannattaako sinun ottaa WordPress ollenkaan.

Päätössääntö: sivumäärä kertaa päivitystiheys

Päätössääntö WordPressin ottamiselle on yksi kertolasku: sivujen määrä kerrottuna päivitystiheydellä. Se on laskutoimitus, jota WordPress-vertailuissa ei tehdä, vaikka juuri se ratkaisee, onko sisällönhallinta sinulle työkalu vai kuluerä. Ota kaksi lukua omasta toiminnastasi, kerro ne keskenään ja vertaa tulosta alla olevaan taulukkoon. Tulos on muutospisteet vuodessa, ja se kertoo kumman puolen rajaa sinä olet: esitesivuston vai elävän sivuston. Laskun idea on se, että ylläpito maksaa saman verran riippumatta siitä, kuinka usein sivustoa käytetään, joten hyöty ratkeaa käyttökerroilla. Molemmat luvut otetaan omasta toiminnasta, eivät toimittajan esitteestä. Ne ovat:

S = sivujen määrä, jotka sivustolla on vuoden päästä. Laske myös tuotesivut, palvelusivut ja blogikirjoitukset, mutta älä laske yhteystietoja tai tietosuojaselostetta, jotka eivät koskaan muutu.

P = päivitystiheys, eli kuinka monta kertaa vuodessa sisältöä oikeasti muutetaan. Rehellisesti, ei suunnitelmana. Katso viime vuoden toteumaa, jos sivusto on jo olemassa.

Kerro luvut keskenään. Tulos on muutospisteet vuodessa, ja se kertoo kumpi puoli rajaa sinä olet.

Esimerkki alarajalta: putkiliike, jolla on etusivu, neljä palvelusivua, referenssit, yhteystiedot ja tietosuojaseloste. Muuttuvia sivuja on kuusi, ja niitä päivitetään kahdesti vuodessa. 6 × 2 = 12. Selvästi alle kahdenkymmenen. Tämä yritys maksaa WordPressistä joka vuosi päivitystyön, varmuuskopiot ja tietoturvavastuun, ja käyttää sisällönhallintaa kaksi kertaa vuodessa. Kaksitoista muutosta vuodessa ei tarvitse hallintapaneelia, se tarvitsee sähköpostin toimittajalle.

Esimerkki ylärajalta: verkkokauppa tai yritys, joka kirjoittaa blogia. 40 sivua, joista jokaista kosketaan keskimäärin kahdesti vuodessa, ja päälle 20 uutta kirjoitusta. 40 × 2 + 20 = 100. Tässä sisällönhallinta on ainoa järkevä vaihtoehto, koska jokaisen muutoksen tilaaminen erikseen maksaisi moninkertaisesti sen mitä ylläpito.

Mistä ylläpitovelka koostuu?

Ylläpitovelka on se työ, joka WordPress-sivustolla on tehtävä vaikka sivustolla ei tapahtuisi mitään: ydinpäivitykset, lisäosien ja teeman päivitykset, varmuuskopioiden palautustestit, tietoturvaseuranta ja PHP-version vaihdot. Se on WordPressin oikea hinta, eikä se näy asennushetkellä, koska asennushetkellä kaikki on ajan tasalla. Velka syntyy siitä, että ohjelmisto vanhenee kalenterin mukaan eikä käytön mukaan. Alla on karkea tuntiarvio vuodessa pienelle yrityssivustolle tehtävittäin, jotta osaat verrata omaa aikaasi siihen, mitä ostettu ylläpito maksaa. Luvut ovat haarukoita, koska työmäärä riippuu lisäosien määrästä ja siitä, kuinka tavanomaisilla ratkaisuilla sivusto on rakennettu.

Yhteensä karkeasti 11–25 tuntia vuodessa, ja siitä nolla tuntia menee sisältöön. Se on työ, joka pitää sivuston paikallaan. Markkinalla tämä ostetaan ylläpitosopimuksena, jonka julkiset hinnastot asettuvat tyypillisesti 20–35 euron kuukausihaarukkaan pienelle sivustolle. Meidän ylläpitomme sisältö ja hinta lukevat hinnastossa, ja mitä siihen kuuluu on kuvattu sivulla WordPress-ylläpito.

Olennaista ei ole hinta vaan se, että luku on sama riippumatta päivitystiheydestä. Sivusto, jota päivitetään kaksi kertaa vuodessa, maksaa ylläpidossa saman kuin sivusto, jota päivitetään sata kertaa. Siksi jakolasku kannattaa tehdä: ylläpidon vuosihinta jaettuna muutosten määrällä. Kahdellatoista muutoksella yksikköhinta on kymmenkertainen sataan verrattuna.

Miksi lisäosien määrä on riskikerroin eikä ominaisuuslista?

Lisäosien määrä kannattaa lukea WordPress-sivuston riskikertoimena eikä ominaisuuslistana. Jokainen lisäosa on ohjelmisto, jonka on tehnyt joku muu, joka päivittää sitä omalla aikataulullaan ja joka voi lopettaa milloin tahansa. Kymmenen lisäosaa ei ole kymmenen ominaisuutta, se on kymmenen ylläpitäjää, joiden kaikkien on jatkettava työtään jotta sivustosi pysyy pystyssä. Riski ei siis ole se, että sivusto hidastuu, vaan se, että yksi rivi listalta jää päivittämättä ja kaataa kokonaisuuden. Siksi lisäosia kannattaa arvioida samalla tavalla kuin alihankkijoita: montako niitä on, kuka niistä on aktiivinen ja mitä tapahtuu, jos yksi lopettaa. Alla on nyrkkisääntö määrälle ja kaksi kysymystä, jotka kysytään ennen jokaista asennusta.

Käytännön nyrkkisääntö: alle viisi lisäosaa on hallittava, 5–15 vaatii ylläpitosopimuksen, ja yli 20 tarkoittaa että sivusto on rakennettu kokoonpanolla eikä suunnittelulla. Viimeisessä ryhmässä yhteentörmäys on ajan kysymys, ja vian etsiminen on kalliimpaa kuin koko sivusto oli.

Ennen jokaisen lisäosan asennusta kaksi kysymystä. Milloin se on viimeksi päivitetty — yli vuosi sitten tarkoittaa hylättyä. Ja mitä tapahtuu sivustolle, jos tämä poistetaan — jos vastaus on "sisältö katoaa", kyse ei ole lisäosasta vaan riippuvuudesta.

Mikä WordPress-sivustossa oikeasti rikkoutuu?

WordPress-sivustot eivät hajoa hakkeroinnista niin usein kuin pelätään. Ne hajoavat kolmesta arkisemmasta syystä: hylätystä lisäosasta, jota kukaan ei enää päivitä, webhotellin tekemästä PHP-version vaihdosta, jonka kanssa vanha teema tai lisäosa ei toimi, ja sivustonrakentajasta, joka lukitsee sisällön omaan muotoonsa. Kaksi ensimmäistä rikkovat sivuston näkyvästi, usein juuri sinä päivänä kun mitään ei ole tehty. Kolmas ei riko sivustoa lainkaan, vaan lukitsee sen, ja lukko huomataan vasta kun halutaan vaihtaa teemaa tai tekijää. Kaikki kolme ovat ennakoitavissa, ja jokainen niistä kuvataan alla siltä osin, mistä sen tunnistaa etukäteen.

Hylätty lisäosa. Tekijä lopettaa, päivityksiä ei tule, ja seuraava WordPressin ydinpäivitys rikkoo yhteensopivuuden. Sivusto toimii, kunnes yhtenä päivänä se ei toimi, eikä korjausta ole olemassa — on vain korvaava lisäosa ja työ, jolla sisältö siirretään siihen. Tämä on yleisin syy siihen, että kolmen vuoden ikäinen sivusto vaatii yllättäen työtä.

PHP-version vaihto. Webhotelli päivittää palvelimen ohjelmistoversion, koska vanhaan ei enää tule tietoturvakorjauksia. Vanha teema tai lisäosa ei toimi uudella versiolla, ja sivusto näyttää valkoista ruutua. Tämä on ennakoitavissa: version tuki päättyy tiedossa olevana päivänä, ja testaus voidaan tehdä etukäteen testiympäristössä. Yllätys se on vain silloin, kun kukaan ei seuraa asiaa.

Sivustonrakentaja, josta ei pääse pois. Jos sivut on tehty visuaalisella rakentajalla, sisältö tallentuu sen omassa muodossa. Rakentajan poistaminen jättää jäljelle sekavan tekstimassan, ei sivuja. Se tarkoittaa, että et voi vaihtaa teemaa etkä käytännössä ketään, joka ei osaa juuri sitä rakentajaa. Tämä ei riko sivustoa heti, mutta se lukitsee sen — ja lukko huomataan vasta kun halutaan vaihtaa.

Mitä WordPress antaa, jota kevyt toteutus ei anna?

Päätössääntö toimii molempiin suuntiin, joten tässä on rehellinen puoli WordPressin hyväksi. Kolmessa asiassa se on aidosti ylivoimainen kevyeen staattiseen toteutukseen nähden. Ensimmäinen on sisällön lisääminen ilman toimittajaa: muutos tapahtuu sinä päivänä kun päätät, eikä silloin kun joku muu ehtii. Toinen on rakenteinen sisältö, jota on paljon — tuoteluettelot, referenssit, tapahtumat ja henkilöstösivut ovat toistuvia rakenteita, ja kymmenen tällaista kohdetta on käsityötä, sata on tietokanta. Kolmas on tekijöiden saatavuus, koska WordPressiä osaa moni etkä ole yhden toimittajan varassa. Nämä kolme etua kuvataan seuraavaksi tarkemmin, myös niiden ehdot.

Sisällön lisääminen ilman toimittajaa. Kun kirjoitat itse ja usein, jokainen odotuspäivä on hukkaan mennyt julkaisu. Sisällönhallinta poistaa koko välikäden, ja se on sen tärkein hyöty — ei se, että jotain voi periaatteessa muokata, vaan että muutos tapahtuu sinä päivänä kun päätät.

Rakenteinen sisältö, jota on paljon. Tuoteluettelot, referenssit, tapahtumat ja henkilöstösivut ovat toistuvia rakenteita. Kymmenen tällaista kohdetta on käsityötä, sata on tietokanta. Rajapyykki tulee vastaan nopeammin kuin arvaa, jos yrityksellä on paljon toistuvaa sisältöä.

Tekijöiden saatavuus. WordPressiä osaa moni, joten et ole yhden toimittajan varassa. Tämä on sen aito etu toimittajariskin kannalta, ja se pätee kuitenkin vain, jos sivusto on rakennettu tavanomaisilla ratkaisuilla. Erikoisrakentajaan sidottu sivusto on yhtä lukittu kuin mikä tahansa suljettu alusta, vaikka WordPress lukisikin kyltissä.

Milloin WordPress ei kannata?

WordPress ei kannata viidessä tilanteessa, ja niissä kaikissa kevyempi toteutus on sekä halvempi että vähemmän hajoava. Sisältö muuttuu harvemmin kuin kerran kvartaalissa. Sivustolla on alle kymmenen sivua eikä kasvusuunnitelmaa. Kukaan ei ota ylläpitovastuuta. Sivusto on yksi sivu tai laskeutumissivu. Tai tarve on oikeasti sovellus eikä sivusto. Yhteistä näille on se, että maksat sisällönhallinnasta, jota et käytä, ja ylläpitovelka juoksee silti. Kolmas kohta on niistä vakavin, koska päivittämätön WordPress ei ole halpa WordPress vaan tikittävä sivusto. Alla käydään jokainen viidestä läpi ja kerrotaan, mikä tilalle kannattaa valita.

Sisältö muuttuu harvemmin kuin kerran kvartaalissa. Tämä on päätössäännön alaraja käytännössä. Maksat vuosittain työstä, jonka ainoa tehtävä on pitää sisällönhallinta ajan tasalla, etkä käytä sitä. Muutamat vuosittaiset tekstimuutokset ovat toimittajalle minuuttien työ ilman mitään alustaa.

Sivustolla on alle kymmenen sivua eikä kasvusuunnitelmaa. Käyntikortti verkossa: mitä teemme, kenelle, missä ja miten otat yhteyttä. Tämä on nopein ja edullisin toteuttaa staattisena, ja se on myös nopein latautumaan, mikä on mobiilihaussa oikea etu.

Kukaan ei ota ylläpitovastuuta. WordPress ilman ylläpitoa ei ole halpa WordPress vaan tikittävä sivusto. Päivittämätön asennus on tunnetusti haavoittuva, ja murtautuminen huomataan usein vasta kun Google merkitsee sivuston vaaralliseksi. Jos ylläpitoa ei osteta eikä kukaan tee sitä itse, valitse tekniikka, jossa ei ole mitään päivitettävää.

Sivusto on yksi sivu tai laskeutumissivu. Kampanjasivulle sisällönhallinta on suhteetonta. Yksi sivu, yksi lomake, yksi mitattava tavoite — siihen ei tarvita tietokantaa eikä kirjautumista.

Tarve on oikeasti sovellus, ei sivusto. Jos halutaan ajanvarausta, asiakastilejä, laskutusta tai varastonhallintaa, näiden rakentaminen lisäosien päälle tuottaa kokoonpanon, jonka ylläpito on kalliimpaa kuin varsinaisen toiminnallisuuden. Silloin kannattaa erottaa sivusto ja järjestelmä toisistaan. Yleiskuva toteutusvaihtoehdoista on sivulla verkkosivut yritykselle.

Miten päätät tämän tänään?

1. Laske S × P rehellisestiSivumäärä vuoden päästä kertaa todelliset päivityskerrat vuodessa. Käytä viime vuoden toteumaa, älä suunnitelmaa.
2. Päätä kuka kirjoittaaJos et itse päivitä sisältöä, sisällönhallinnan arvo putoaa lähes nollaan riippumatta sivumäärästä.
3. Laske ylläpito muutosta kohdenYlläpidon vuosihinta jaettuna muutosten määrällä. Jos yksikköhinta on kymmeniä euroja per tekstimuutos, alusta on väärä.
4. Tarkista lukitus etukäteenKysy millä sivut rakennetaan ja mitä sisällölle tapahtuu ilman sitä työkalua. Kirjallisesti, ennen tilausta.
5. Sovi ylläpito samalla kertaaJos päädyt WordPressiin, ylläpito sovitaan samassa sopimuksessa. Ilman sitä sivusto on vuoden päästä vanhentunut ja kolmen päästä riski.

Yksi asia ei riipu valinnasta: lähdekoodi, verkkotunnus ja tunnukset kuuluvat sinulle kummassakin vaihtoehdossa, ja ylläpidon pitää olla irtisanottavissa kuukauden varoitusajalla. Jos toimittaja ei suostu näihin, alustavalinta on pienin ongelmasi.

Usein kysyttyä

Lue seuraavaksi

• Verkkosivut kampaamolle: miten sivusta tehdään varauksia tuottava
• Verkkosivut pienyritykselle: viiden sivun runko ja kolme sivua jotka kannattaa jättää pois
• Verkkosivut rakennusalan yritykselle: referenssikohteet omina sivuinaan
• Verkkosivut ravintolalle: neljä pakollista elementtiä ja PDF-menun hinta
• Verkkosivut yrityksille: kuusi toimialaa ja se yksi elementti joka tuo yhteydenotot

Lue myös: toiminnanohjausjärjestelmä · iOS-sovellus App Storeen · Android-sovellus Google Playhin · yrityksen tietoturva · varmuuskopiointi · hakukoneoptimoinnin hinta · Verkkokaupan perustaminen: hinta, vaihtoehdot ja todellinen kululista · Tietosuojaseloste-malli pienyritykselle