Nettisivusopimus: 7 kysymystä ennen kuin allekirjoitat

Suomalaisten yrittäjien julkiset kokemukset nettisivutoimittajista kertovat samaa tarinaa vuodesta 2012: ongelma oli sopimuksessa ja se olisi näkynyt etukäteen. Nämä seitsemän kysymystä paljastavat sen ennen allekirjoitusta — ja jokaiseen on olemassa oikea vastaus.

Tämä artikkeli syntyi lukemalla suomalaisten yrittäjien julkiset kokemukset nettisivutoimittajista: Suomi24:n yrittäjäketjut, Trustpilot-arvostelut ja tekniikkafoorumit yli kymmenen vuoden ajalta. Sama tarina toistuu vuodesta 2012 vuoteen 2026 lähes sanasta sanaan. Eräs sivutekijä kuvasi tilannetta Suomi24:ssä jo 2012: kahdeksasta uudesta asiakkaasta seitsemän oli pettyneitä edelliseen toimittajaan — osalta toimittaja oli kadonnut kokonaan eikä sivuja voinut enää päivittää, toisilta puuttuivat päivitykset ja tietoturva. Neljätoista vuotta myöhemmin samat ketjut jatkuvat samoilla sanoilla.

Yhteistä näille tarinoille on yksi asia: ongelma oli sopimuksessa, ja se olisi näkynyt ennen allekirjoitusta, jos joku olisi tiennyt mitä kysyä. Tässä ovat ne seitsemän kysymystä. Ne eivät vaadi teknistä osaamista, ja jokaiseen on olemassa oikea vastaus, jonka rehellinen toimittaja antaa kirjallisesti ja empimättä.

1.–2. Kuka omistaa sivuston, lähdekoodin ja verkkotunnuksen?

1. Kuka omistaa sivuston ja lähdekoodin?

Sivuston ja lähdekoodin pitää olla sinun: oikea vastaus on, että lähdekoodi luovutetaan sinulle projektin päätteeksi ja sivusto toimii myös muualle siirrettynä. Tämä on kysymyksistä tärkein, koska väärä vastaus tekee kaikista muista merkityksettömiä. Osa suomalaisista toimistoista sanoo asian nykyään suoraan omilla sivuillaan: sivusto toimii toimittajan omalla alustalla, eikä lähdekoodia tai teknistä toteutusta voi siirtää toiselle alustalle. Se on rehellisesti kerrottu — mutta se tarkoittaa, että et osta sivustoa vaan vuokraat sen, ja irtisanoutuessasi kädessäsi on pelkkä verkkotunnus.

Valtiontalouden tarkastusvirasto kutsuu ilmiötä oikeudelliseksi toimittajariippuvuudeksi: se syntyy sopimuksen sisällöstä, esimerkiksi toimittajan itsellään pidättämistä immateriaalioikeuksista. Sama mekanismi, joka sitoo valtion virastoja järjestelmätoimittajiin, sitoo parturin kotisivufirmaansa.

Oikea vastaus kuulostaa tältä: lähdekoodi luovutetaan sinulle projektin päätteeksi, sivusto on rakennettu yleisesti tunnetulle alustalle tai avoimella koodilla, ja se toimii myös muualle siirrettynä. Suomi24:n neuvonantajat ovat sanoneet saman vuosikausia: valitse yleisesti tunnettu sivustojärjestelmä, joka ei sido tiettyyn palveluntarjoajaan, jolloin tekijöiden vaihto on mahdollista.

2. Kenen nimissä on verkkotunnus?

Suomi24:ssä on dokumentoitu tapaus, jossa toimittaja sulki yrittäjän sivut kesken mainoskampanjan ja vaati 150 euroa niiden avaamisesta — ja domainin vapauttamisesta erikseen saman verran. Tällainen kiristysasetelma on mahdollinen vain, jos verkkotunnus on rekisteröity toimittajan eikä asiakkaan nimiin.

Verkkotunnus on yrityksesi omaisuutta samalla tavalla kuin toiminimi. Sen haltijaksi merkitään sinun yrityksesi, ja hallintapaneelin tunnukset ovat sinulla. Toimittaja voi hoitaa teknisen ylläpidon käyttöoikeudella, jonka sinä voit poistaa. Tämän voi tarkistaa itse: Traficomin fi-verkkotunnushaku näyttää haltijan, ja jos siellä lukee toimittajan nimi, asia kannattaa korjata tänään eikä riitatilanteessa.

3. Saanko kaikki pääkäyttäjätunnukset?

Vastauksen pääkäyttäjätunnuksista pitää olla kyllä, ja tunnukset pitää saada neljään paikkaan: itse sivustoon, sen hallintapaneeliin, verkkotunnukseen ja analytiikkaan. Ilman niitä olet aina toimittajan raportin varassa etkä pysty tarkistamaan mitään itse. Julkisista valituksista karuin on tämä kuvio: yritys maksaa kuukausittain hakukoneoptimoinnista, ja myöhemmin selviää, ettei toimistolla ollut edes tunnuksia sivustolle — mitään ei siis ollut tehty eikä olisi voitukaan tehdä. Sama pätee toisin päin: jos sinulla ei ole tunnuksia omaan sivustoosi, analytiikkaasi ja hakukonedataasi, olet aina toimittajan raportin varassa.

Vaadi pääkäyttäjätunnukset neljään paikkaan: itse sivustoon, sen hallintapaneeliin, verkkotunnukseen ja analytiikkaan. Kirjallisena, osana toimitusta, ei "pyydettäessä". Toimittaja työskentelee omalla tunnuksellaan, jonka oikeudet sinä hallitset.

4. Mikä on hinta toisena vuonna — ja viidentenä?

Nettisivusopimuksen hinta pitää kysyä kolmena lukuna: ensimmäinen vuosi, toinen vuosi ja viisi vuotta yhteensä. Ensimmäisen vuoden hinta on markkinointia. Trustpilotissa ja foorumeilla toistuvat dokumentoidut tapaukset, joissa muutaman euron aloituspaketti muuttui satojen eurojen vuosilaskuksi, ja asiakkaat laskivat hintojensa nousseen yli 50 prosenttia kolmessa vuodessa ilman ennakkoilmoitusta. Suomi24:n webhotelliketjussa neuvo tiivistyi jo 2017 yhteen lauseeseen: "Kannattaa katsella hinnastoa vähän tarkemmin. Hinnat yli tuplaantuvat ensimmäisen vuoden jälkeen."

Kysy kolme lukua kirjallisena: kokonaishinta ensimmäisenä vuonna, toisena vuonna ja viidessä vuodessa yhteensä. Viiden vuoden luku paljastaa mallin: edullinen kuukausihinta ilman kattoa on usein kallein vaihtoehto, ja kiinteä kertahinta kohtuullisella ylläpidolla halvin. Jos toimittaja ei suostu antamaan viiden vuoden lukua, se kertoo että hinnan on tarkoitus muuttua.

5. Mikä on irtisanomisaika, ja jatkuuko sopimus itsestään?

Irtisanomisaika ja automaattinen jatko kysytään samassa lauseessa, koska niiden yhdistelmä ratkaisee, kuinka kauan olet sidottu. Kohtuullinen vastaus on kuukausi, korkeintaan kolme, ilman automaattista määräaikaista jatkoa. Alalta löytyy sopimuksia, joissa irtisanomisaika on 12 kuukautta ja sopimus jatkuu automaattisesti toisella 12 kuukaudella, ellei irtisanomista tehdä määräajassa. Pahimmillaan maksat kahta vuotta palvelusta, jota et halua. Eräs yrittäjä kuvasi Suomi24:ssä oppineensa asian kantapään kautta: virheet huomattiin vasta kun vuoden sopimus oli tehty, ja myyty osoittautui aivan muuksi kuin luvattu.

Kysy molemmat samassa lauseessa: mikä on irtisanomisaika, ja uusiutuuko sopimus automaattisesti? Kohtuullinen vastaus on kuukausi, korkeintaan kolme, ilman automaattista määräaikaista jatkoa. Katso myös ehtojen muuttamisen pykälä: osa sopimuksista varaa toimittajalle oikeuden muuttaa ehtoja yksipuolisesti, jolloin allekirjoitat asiakirjan, jonka sisältö voi vaihtua.

6. Mitä ylläpito sisältää ja missä ajassa vikaan vastataan?

Ylläpitosopimuksesta pitää löytyä neljä asiaa kirjallisena: mitä kuukausimaksu sisältää, mitä se ei sisällä, mikä on vasteaika vikatilanteessa ja kuka vikaan vastaa. Jos vasteaikaa ei luvata kirjallisesti, sitä ei ole. Foorumeilla toistuu sama turhautuminen: tuki vastasi ennen heti, nyt "joskus viikolla jos viitsitään" — ja mitä hyötyä vastauksesta on, jos sivusto on ollut päivän nurin? Toinen dokumentoitu kuvio on puhelintuki, joka päivystää vain arkisin kello 10–14, eli juuri silloin kun yrittäjä itse on kiireisimmillään.

Ylläpitosopimuksesta pitää löytyä neljä asiaa kirjallisena: mitä kuukausimaksu sisältää (päivitykset, varmuuskopiot, valvonta), mitä se ei sisällä, mikä on vasteaika vikatilanteessa, ja kuka vastaa — nimetty ihminen vai tikettijono. Jos vasteaikaa ei luvata kirjallisesti, sitä ei ole.

7. Miten näen, mitä työtä on tehty?

Tehdyn työn näkee pyytämällä jokaisesta laskutuskaudesta listan muutoksista päivämäärineen ja tarkistamalla ne pistokokein omista tunnuksistasi. Jatkuvissa palveluissa — ylläpito, hakukoneoptimointi, mainonta — laskun ja tehdyn työn välinen yhteys on nimittäin sinun vastuullasi todentaa, koska kukaan muu ei sitä tee. Julkisissa valituksissa arvioidaan, että osa toimistoista käyttää asiakkaaseen 1–3 tuntia kuukaudessa kuukausihinnalla, joka vastaa moninkertaista työmäärää.

Todentaminen on onneksi helppoa: sivuston muutokset näkyvät sivustolla, Google Ads -tilin jokainen muutos näkyy tilin muutoshistoriassa aikaleimoineen, ja hakukonedata näkyy Search Consolessa, jonka tunnusten pitää olla sinun. Pyydä jokaisesta laskutuskaudesta lista tehdyistä muutoksista päivämäärineen ja tarkista pistokokein. Rehellinen toimittaja antaa listan pyytämättä.

Kahdeksas kysymys, jota et esitä toimittajalle vaan itsellesi

Kahdeksas kysymys ei mene toimittajalle vaan sinulle itsellesi, ja se kuuluu näin: pystyisitkö vastaamaan näihin seitsemään kysymykseen tämän tarjouksen pohjalta juuri nyt? Julkisissa kokemuksissa toistuu vielä yksi kuvio, joka ei ole sopimustekninen: painostava myyntitilanne. Yrittäjät kuvaavat puheluita, joissa lupaukset olivat suuria, päätöstä kiirehdittiin ja "tarjous on voimassa vain tänään". Yksi kirjoittaja tiivisti kokemuksensa niin, että jokainen alan myyjä on "niin asiakaslähtöinen ja niin ketterä" siihen asti, kun nimi on paperissa ja rahat tilillä — sitten alkaa säätäminen ja selittely.

Kysymys itsellesi kuuluu: pystyisitkö vastaamaan näihin seitsemään kysymykseen tämän tarjouksen pohjalta juuri nyt? Jos et, sinulla ei ole tarpeeksi tietoa allekirjoittaa, ja aito tarjous on voimassa vielä ensi viikollakin. Kiire on myyntityökalu, ei ominaisuus. Mikään näistä seitsemästä kysymyksestä ei ole epäkohtelias — ne ovat samoja asioita, jotka isot yritykset kirjaavat jokaiseen IT-hankintasopimukseen, ja pienyrittäjällä on niihin sama oikeus.

Miten esität kysymykset käytännössä?

Kaikki seitsemän kysymystä esitetään yhtenä sähköpostina ennen tarjouksen hyväksymistä, ja kirjallinen muoto on tässä olennainen: suullinen lupaus ei ole riitatilanteessa mitään. Kysymykset eivät vaadi teknistä osaamista eivätkä neuvottelutaitoa, koska ne ovat tosiasiakysymyksiä joihin on olemassa lyhyt vastaus. Alla on valmis teksti, jonka voit kopioida sellaisenaan omaan viestiisi. Yhtä tärkeää kuin vastausten sisältö on niiden muoto ja nopeus: selkeät kirjalliset vastaukset viikossa kertovat toimittajasta enemmän kuin mikään referenssilista, ja vastaamatta jättäminen on sekin vastaus — sait sen ilmaiseksi ennen sopimusta.

Vastauksen laatu kertoo toimittajasta enemmän kuin referenssilista. Selkeät vastaukset viikossa: hyvä merkki. Puhelinsoitto, jossa asiat "käydään mieluummin läpi suullisesti": huono merkki. Ei vastausta: paras mahdollinen vastaus, koska sait sen ilmaiseksi ennen sopimusta.

Punaiset liput sopimustekstissä

Mitä tämä maksaa, jos jätät kysymättä?

Lasketaan yksi realistinen esimerkki dokumentoiduista luvuista. Yrittäjä ostaa sivut "edullisella" 49 euron kuukausihinnalla, sopimuksessa 12 kuukauden irtisanomisaika ja automaattinen jatko. Toisena vuonna hinta nousee — foorumeilla dokumentoitu haarukka on 50–100 prosenttia. Kolmantena vuonna yrittäjä haluaa vaihtaa: irtisanomisaika juoksuttaa vielä 12 kuukautta maksua, sivustoa ei saa mukaan koska se on toimittajan alustalla, ja uusi sivusto pitää rakentaa alusta. Viiden vuoden kokonaiskustannus: noin 3 500–4 500 euroa maksettua palvelua, josta käteen jää pelkkä verkkotunnus — jos sekin sattui olemaan omissa nimissä.

Vertailun vuoksi sama viisi vuotta kiinteällä mallilla: toteutus kerran ja kohtuullinen kuukausiylläpito, yhteensä noin 2 700 euroa — ja lopussa omistat toimivan sivuston, jonka voi viedä minne haluaa. Ero ei synny siitä, että jompikumpi toimittaja olisi paha, vaan siitä, että toinen malli on rakennettu pitämään sinut ja toinen ansaitsemaan sinut joka kuukausi uudelleen. Seitsemän kysymystä kertovat, kumpaa olet ostamassa.

Miksi kerromme tämän?

Teemme itse verkkosivuja, joten tämä lista on samalla lupauslista: lähdekoodi luovutetaan asiakkaalle, verkkotunnus on asiakkaan nimissä, kaikki tunnukset annetaan, hinnat ovat julkisessa hinnastossa eikä niissä ole ensimmäisen vuoden syöttiä, irtisanomisaika on kuukausi eikä sopimus uusiudu määräaikaisena, ja tehdyt muutokset raportoidaan niin, että ne voi tarkistaa itse. Jos kilpailutat meidät, kysy meiltä nämä samat seitsemän kysymystä — ja vaadi vastaukset kirjallisina, kuten keneltä tahansa.

Sopimuksen liitteeksi kannattaa ottaa myös ilmainen tarjouspyyntöpohjamme, jossa nämä ehdot ovat valmiina vaatimuksina, sekä artikkeli siitä, mitä halpa oikeasti maksaa.

Usein kysyttyä

Lue seuraavaksi

• Yrityssovelluksen kehittämisen hinta
• WordPress-ylläpidon hinta ja mitä siihen oikeasti kuuluu
• WordPressin hakukoneoptimointi: neljä asetusta, jotka ratkaisevat teknisen puolen
• Webhotellin vaihto ilman katkoa: testaa uusi palvelin ennen kuin kukaan asiakas näkee mitään
• Ilmainen verkkotunnus: milloin se on oikeasti ilmainen ja mitä se sitoo
• Liiketoimintasuunnitelman kirjoittaminen: seitsemän kysymystä yhdelle sivulle

Lue myös: hakukoneoptimoinnin hinta · Verkkokaupan perustaminen: hinta, vaihtoehdot ja todellinen kululista · Tietosuojaseloste-malli pienyritykselle · Liiketoimintasuunnitelman pohja ja laskelmat · IT-konsultointi pienyritykselle · Tekoälykonsultointi pienyritykselle · Digitalisaatio pienyritykselle · Liikkeenjohdon konsultointi pienelle yritykselle